joulu

Nopeesti mennyt toi puolivuotta Asikkalassa. Uusia todella hyviä ystäviä saanut siältä ja kokoajan vaa laajentuu. Kaikkee kivaa ollaa keretty tekemää jopa koulussa että vapaa-ajal. Viime viikko oli melkee pelkkää teoriaa paitsi torstaina oli Roihun koirien pesuu ja föönausta. Ja sen jälkee oli sirkus esiintyys liikasalis. Oih se mustahiuksinen lihaskimppu :P

Jassunkaa hyvä juna reissu jossa sai kyl hymyillä poskensa kipeeks. Ja melkee koko eilinen päivä menikii nauramisee, paitsi illast. Ärsyttää ku mua syytetää ihan turhista jutuista ja eikä ees kuunnella ku mä puhun... huudetaavaa päälle et kuinka miä valehtelen ja puhun paskaa. Minkä minä sille mitää mahda jos joku kännipäissää hukuttaa ajokorttisa. Ja lisää ihmeellisii syytöksii: miks olin muka ottan kelakortin lompakost mukaa lenkille vaik se oli mun miäles koko ajan ollu mun taskus?? .... ainakii edellisest ruokailust lähtien :D noh jokaisella on oma näkökulmansa... mut vois oppii eka kysyy, eikä heti syyttäis ja huutaa viattomille-.-*

Mitä mä tekisinkää ilman teitä? :) Ja taas oon asuntolalla ja mikää ei mee niiku elokuvi. Lunta tulee enkä mä pysty iloitsee siint, tän fiiliksen takii. Se on vaa tää paikka... Asikkala! Mut onneks on nää ihmiset tääl jotka tukee ja nostaa silloin ku sitä tarvii <3

Tämmönen lyhyt postaus, turhan päivästä :)

<3=Manda

Lisää lunta

Eiks se nii oo et suunnitelmat ei aina voi mennä niinku niitä on suunniteltu. No niinhän siinä kävi. Tosin oli ihan ymmärrettävää ja tärkeää että Laura hoitaa itensä kuntoon! Laura on siis tämä kenen kanssa oon käyny ajelemassa koiria. Aamulla laittoi siis viästiä et pääsi vasta silloin nukkumaan ja myöhemmin ei ollu saanut ruokaa alas ni voimia ei löytynyt. Toivottavasti kaikki kuitenkin paranee ajan kanssa. <3

Tää päivä menikii lähinnä koirankaa säätäen. Pesin ton höpsön. Se tykkäs siintä taas tosi paljo, tuijottelee minuu luomien alta tos viäres :D Viäl pitäis kunnet leikkaa ja harjata. Pakkaaminenkii ois tosi kiva. Pitäis ottaa kaikki pikkujoulu varusteet mukaa ja juontoi pitäis tehä... Paljon tekemistä, vähän aikaan.

Nyt on mässäilyn vuoro. Vähän rentoudun pullan ja teen kera <3

<3=Manda

taas olisi se aika vuodesta. Elikkä lukiat joutuu kestämään valjakointi päivityksiä sun muuta hauskaa siis luvassa.

Koululla oltiin illalla lumipainia ja kukkulankuningasta leikittiin... joka eteni huonolla menestyksellä :D pääasiahan kuitenkin oli että meillä oli hauskaa ja saatiin riehua ulkona.  Oltiin koululla huikeat 4 päivää kun on itsenäisyys päivä torstaina ni perjantaikin on meillä vapaa. Nytten on pitempi viikonloppu ja sunnuntaina takas. Ens viikon keskiviikkona pitäis olla Esojen järjestämät pikkujoulut koululla. Oon juontajana Suskin kanssaja juontoi ei oo ees viäl tehty.... Apuva, mitäköhän myö sählätää siäl :D Sit kahen viikon pääst pidetää meijän oman kämpän pikkujoulut. Niitä odotellessa. Ja noihin esoihin liittyen saatiin meijän hupparit! :) Tossa kuva niistä ->

Emmi,Makke,Minä,Sanni&Janina   

Soile oli ostanut meille kevytreen kotiin, eli nytten pääsee silloin kun ite huvittaa ajamaan koiria minne haluaa. Ainoat pari huonoa puolta on kun Dingo ei pysty juosta toisten koirien kanssa ilman et se rupeis räpättää niille ja se et kotoonta ei pääse milleen hyville lenkeille.... Eilen eka kokeilu meni siihen et pellolla oli toinen koira ja Hohdolta hävis kiinnostus. Sit tänään aamusta mentiin iskän muka lentokentän mettään ja mukana oli Soile, Hohto, Haades ja Dingo. ajoin eka yksinäni Dingon ja itelläni oli rankkaa ku sain potkutella koko matkan melkein. Kyllähän tua vetää mut jaksavuutta ei löydy. Mettässä oli paljon porukkaa ja sai olla varovainen ettei irto koiria hyökkää jostakii. Moottorikelkkailija katteli pitkään kun mentiin siintä ohi ja vähän ajan päästä takasin :D Lauantaina pitäis viällä ainakin käydä ajamassa Lauran kanssa. Toivottavasti saisin raahattua ton oman reen mukaan ni saisin kolme koiraa siihen eteen ja ajella niitten kanssa. Tai sitten neljällä koiralla. Jos omaa rekeä ei saada paikalle laitetaan kaikki 10 koiraa samaan letkaan ja mennään sillä, kun joku Lauran kaverikin on tulossa mukaan ni jaksaa koiruudet vetää meitä. Kokoonpanoja miätitään vasta paikan päällä.... saa nähdä ollaanko edes menossa, jos jotain yllättävää tapahtuu.

Mutta eipä nyt ihmeempiä tuu mieleen :)

<3= Manda

piristystä.

jaa sillo ku mnee huonosti voi etsiä piristystä. Ja sellaista löysinkii. Taas pitkästä aikaa musta tuntuu että mulla voisi mennä hyvin.... vai onko se mahollista mun kohdalla? Pelkään taas pettyväni siihen ja itseeni kun olen ollut huolimaton, kyllähän minun pitäisi jo osata väistää karikot kun niissä on oltu jo niin monesti. Silti niihin vain jotenkin ajautuu huolimattomuude takia. Saa nähdä mitä käy, ei auta kun lähteä kokeilemaan. ...--->

Yksin asuntolalla :) Musiikit täysillä ja hyvää juttu seuraa. Nukkumiset saa nyt jäädä vähemmälle. Kyllä sitä kerkee myöhemminkii nukkua :D Huomenna olisi mäkijouppilaa... saa nähä uinka käy ...

Ootan jo innolla navettaviikkoja, alkais jo. Ja samaten kissanpäiviä, ku pääsen esittelemään kouluuni kavereille. Ja sitä ihmisten määrää <3 Pääsee käsittelyyn ja sitte oppimaa uutta... esm. Lypsy <3

Eipä tässä muuta :))

Taas olisi joulukuu :) joulun jälkeen alkaakin aherrus, kun alkaa ne navettaviikot ja pieneläin viikot jolloin tulee olemaan tosi raskasta ... ja sitten viällä koululla on 18.1-19.1.2013 kissanpäivät jolloin ihmisii tulee kattomaa meijän kouluu ni silloin pitäis jäähä viikonlopuks koululle "töihin". Että ketä kiinnostaa tulla kattomaan niin silloin on avoimet ovet Koulutus keskus Salpaukseen.

Huomenna maanantaina saahaankii meijän asuntola esa-hupparit! :D ootan innolla sitä. Ja no huomiseks pitäis olla kaikki melkee valmiina meijän pikkujoului varten ja minä ja Suski ei olla edes alotettu meijän juontoja tekemään, vaik ei kyl voida tehä niitä ennenkun kaikki muu on valmista... :(

Mut nyt ei tällä kertaa muuta :) Lähen pakkailemaan ja valmistautumaan koululle päin lähtöä :) toivottavasti junat ei oo taas myöhässä tai muuten myöhästyn bussista ... ps. Perjantaina meinattiin joutuu jassun kaa Kajaanii... onneks tajusin sen olevan väärä juna XD

<3= Manda

Sekalaista

Tää postaus on nyt vähän sekava kun huomasin että multa on jäänyt paljon kertomatta. Ja löysin hyviä kuvia jota päätin sitte julkaista täällä.

Viime viikko oli raskaampi kuin ennen. Puolet lähti loppuviikosta mutta onneks keksittiin Essin kanssa tekemistä. Käytiin mummolassa kattomassa kulman pojat leffa, joka oli yllättävän hyvä. Sen jälkeen mentiikin bändikämpille hetkeks soittelee. Myös ajeltiin vähäsen ja popitettiin autossa. Illalla otin melatoniinin ja tuntu ku sydän ois lähten rinnasta ulos. HUHHUH... oli pieni pelko persees siin vaihees. Loppu ilta menikii siin ku kuuntelin et Ada puhu unissaan ja narskutti hampaitaan siin mun vieres. Perjantai päivä menikii siinä et istuin tunnilla hurjassa päänsäryssä, tuntu ku oisin ollu krapulassa. Käsiteltiin tunnilla frettiä ja tunnit meni tosi nopeesti. Tuntien jälkee tuli nopea lähtö kotiin päin. Autossa kunnon popit ja hyvää seuraa. Kun oltiin kotona nappasin Dingon sisältä ja lähettiin kattomaan mitä Esiin äiti tykkäs Dingelistä. Koiruus oli ihan kuin oma ittensä eikä sählän normaalii enempää, kyl miä oon tyytyväinen toho haukkuu.

Käytiin varaamassa uudestaan navettaviikot ja nyt olisi tiedossa milloin mulla on ne. 9.-16.1.2013 on mun vuki jolloin ollaan Sannin ja Essin kanssa siällä säheltämässä. Jännityksellä sitä odotellaan. Ja sit se toinen navetta viikko oli 6.-13.2.2013 ja pieneläin viikko siintä viikko eteen päin. Sannin kanssa tehdään kaikki hoitoviikot yhessä kun ollaan kämppiksiä ni kumpikaan ei joudu nukkumaa viikonloppua yksin tuolla hullujen huoneella. <-- tästä päästäänkin siihen kun kuultiin ihan selviä askelia kämpän luona ja kun soitin makelle ni ne ei ollu se ja lyyti ainakaan. Sit mentiin siihen kämppien ulkopuolelle missä Lyyti ja Joonas oli juttelemassa samoista äänistä. Siinä sit kaikki olikii ihan kuset housussa ja vainoharhasina. Yöks mentii Sanninkaa Makella ja Lyytille ku ei uskallettu nukkua kahestaan.

Paljon on nyt ollu liikkeellä flunssaa, kun ite oon jo neljättä kertaa kipeänä. Poskiontelot kipeeä ja kurkun imusolmukkeet myös. Käväisin terkalla ja se vaan toteaa, ota buranaa. Ja ei eka meinannut ees antaa sairaslomaa yheks päiväksi kun en näytä kipeältä. Ja mulla kuitenkiin oli nouseva kuume 36.7C...

Mutta tässä muutamia kuvia nyt tähän päätteeksi :)

 Joskus Jennyllä, kun oon paistellut lettuja meille :D

 ^Miä ja Henna Keurulta paistamassa paellaa :) <3 Miss you guys:)

 ^Janina ja minä. Raksa tunnilla käytiin hajottamassa tallinseinää ja käytiin hakemassa tarvikkeita :D

                                                    Lyyti      &     Minä    =  <3

                                            Minä ja pikkupoikani Makke (joka on mies) <3

                                          Sannin kanssa metsä tunnilla käyttämässä raivaussahaa :D

                                                    
Niin kauan kun sydämeni sykkii,
elän kuin tämä olisi elämäni viimeinen päivä. Sillä koskaan ei voi tietää jos se onkin totta.
Rakastan rakkaitani, halailen hupakoitani, elän nyt, sillä muuta hetkeä  minulla ei ole.

                  Asikkala saa jokaisen meistä sekaisin. Mitenkäs se menikää: lapsi on terve ku se leikkii ;D

   Sitte loppuun omia ajatuksia: Kyllä, se olen minä. Minä ja ylpeä itsestäni, vaikka teenkin virheitä ja asiat päin honkia. Välillä yritän olla jotain mitä en ole oikeasti. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on olla omaitsensä ja sitä  minä olen!

<3= Manda

Suru seuraa perässä...

Viikolla kun olin koulussa tuli viesti kotoonta suurin piirtein näin: "Dingolle pitää ettiä uusi koti, kun ei sitä kukaan pysty hoitaa kotona..." Totta kai tuo saa omistajan joka on kouluttanut koiran pienestä pitäen itkemään ja suremaan asiaa. Kyllä myös ymmärrän sen että Dingolla olisi parempi olla omistajalla joka näkee sitä päivittäin eikä vain viikonloppuisin. Ja että olisi aktiivista touhua. Itsestäni on vain niin kovin vaikea luopua ja päästää irti. Mietin asiaa ja kaverin äiti etsisi aktiivista koiraa eli jos päädyn luopumaan Dingosta eikä muuta keinoa ole niin todennäköisesti Dingo menee hänelle.

Muutama kuva Dingosta :)

pieni pilkahdus

Kyllä elämään mahtuu paljon hyvääkin. Sen vain meinaa aina välillä unohtaa eikä huomaa sitä. Nyt itse olen taas huomannut sen ja huomaan hymyileväni päivä pivältä enemmän. Asioita jotka saavat minut hymyilemään on piäniä. Esim. kaverit täällä Asikkalassa... (jutut mitä parhaimpia) ELMO-messut missä käytiin koulun kanssa. Ihanat eläimet siällä ja simulaattoi ft. Lyyti :D Oli kyllä mahtavaa. Bussi matka takasin päin ja jätkien jutut :DD Sitten viällä omat mokat on hauskoja ja niille pääsee nauramaan vaikka se nyt varsinaisesti hauskaa ollutaan mutta silti pisti hymyilyttämään.

Traktorilla ajaminen alkaa onnistua päivä päivältä paremmin. Näyttöön pitäisi osata peruutusta, peräkärryn ottaminen ja kaikkea muuta hauskaa ja haastavaa. Viimeksi harjoiteltii peräkärryn ottoa ja ukana oli monia vaara tilanteita ku olin ratissa. Opettajan päälle ajamista ja Sannin :D Oli kyllä hauskaa kun loppujen lopusi sain sen sinne perään :) Ja kun aikaa jäi niin opeteltii kauhan ottamista vaikka sitä tarvitsekkaan osata. Sekin oli kivaa.

Mutta juu ei tässä sen kurjuutta kummempaa :) Viikonlopun viätän asuntolassa ja yritän saaha aikani kulumaa :)

terv. minävain :)

halloweenbileet

Viikonloppuna siis oli halloweeni ja Jenny piti bileet :) paljoa ei ollut porukkaa kun kaikki oli jossaa mutta ruokaa ja elokuvaa ja musiikkia :D Ja pääsinpäs myös kokeilemaan piilareita <3 ruskeita ja nyt onkii sitte kova hinku omiin :)) joululahjaksi pyydän jos saisin jotkut kivan väriset :)
Tänää koululle takasin :) viikosta tulee varmaa taas toosi mielenkiintonen kun kaikkee draamaa sun muuta ... Ja kattoo jos se yks ei ahistelis .. :D Juu no kerrompa täälläkii :) Juttua toisen jätkänkaa ja sit on toinen saman niminen joka ahistelee. No sitten siinä kävii nii et ne meni sekasin ja nyt sit se ahistelija ei tuu ikinä jättää minuu rauhaa sen mun mokan takii :D Helposti menee sekasin kun saman nimisii, sukunimen ekat kaks kirjainta samaa ja kummallakaa ei oo profiilikuvaa faces... :D
  Ei oikeestaa muuta ihmeellistä nytten oo oikeestaan tapahtunut :)

Kouluajakoulua

Meillä siis oli syysloma :) Alkuviikosta tein kaiken tarpeellisen että viikonloppuna ei ois mitää tekemistä ja päästäisiin juomaan kavereittenkaa :)) mutta yllätys sinäänsä se peruuntukii ja loppujen lopuks löytis itteni cristalta tekemässä videoo jassunkaa :D Siint tuli hieno halloween video ;)
kouluu ku päästii ni kaikkii oli ihana nähä pitkästä aikaa <3 enää ei ees haluis tulla kotii ku ei nää ketää :( Viikolla oli kyllä taas murheita ja draamaa uja oli kyllä myös paaljon naurua :DD esim se kun sekottaa kaksi ihmistä XD Ja luntakii tuli ja päästiin ottelee kuvia <3 laittelen niitä sitten jossain vaiheessa kun saan ne lyytiltä ja makelta :)
Yksi päivä oli kiva kun käytiin käsittelemässä elukoita :) uskaltauduin jopa pitämää pääkallotorakkaa :DD oli aika jännä. Rottia, deguja, marsui, torakoita sun muita ötököitäkii tuli pidettyy :) loppu päivä menikii hepostellessa. Käytiin tallilla hoitaas kahta hepoa, Sannia ja Peppiä. Kyllä taas muistaa miksi haki eläintenhoitaja alalle <3

Love

"Etsin osaa itseäni jostain. Välillä tuntuu että olen taas kokonainen. Lopulta huomaan sen johtuvan Sinusta. Aina kun olen lähelläsi olen kokonainen. Kun kosketat minua tunnen sen joka solullani. Kosketuksesi on lämmin ja pehmeä, se saa minut värisemään. Huulesi ovat pehmeät kun suutelet minua. Ilman sinua olen heikko ja hauras, kun taas olen vierelläsi minulla ei ole hätää. En halua päästää ikinä irti, haluan aina olla yhdesää. Me kuulumme toisillemme, tiedäthän sen. 
Olet minulle kuin huume. Tarvitsen sinua aina vain enemmän. Mikään ei saa minua samallaiseksi kuin sinä. Olen osa sinua ja sinun elämääsi. Kulta ethän ikinä jätä minua tai muuten hajoan ja viet osan minusta mukanasi. Haluan vain sanoa tämän sinulle, hiljaa kuiskaten: Rakastan Sinua!"

Kyynel virtaa poskelleni polttavana ja suolaisena. Se vie minusta jotain pois.
Sinä katsot minua pienenä ja surullisena. Elää emme enää näin vois. Tuskani painaa sieluani. Haluan ottaa sen sieltä pois.
Siksi rakkaani en voi olla enää lähelläsi.
Vaan lähden nyt luotasi kauas pois.

Tapaamme ehkä vielä joskus., toivottavasti ymmärrät kunnioittaa minua silloin.
Toivottavasti rakastat minua edes hetken kun joskus tapaamme jälleen.

Toivon koko sydämmestäni että ymmärrät joskus tunteeni sinua kohtaan.
Toivon että tulet joskus kaipaamaan minua ja toivomaan ettet olisi päästänyt minua.

Rakastan sinua nyt ja tulet pysymään ainiaan sydämmessäni, sitä et voi sinä eikä kukaan muukaan muuttaa.

Kaikki tyrkyttivät meitä toisillemme, mutta sinä torjuit minut, kieltäydyit näyttämästä tunteitasi. Toivottavasti joskus ymmärrät, toivottavasti kadut, Rakkaani! -Kopiotu...

Junalaiturilla...

"Junalaiturit ovat niitä varten jotka haluavat paeta jotakin. On helppoa odottaa junaa ja sitten astua ja kulkeutua jonnkekkin kauas pois. Jonakin päivänä itsekkin huomaan istuvani laiturilla, vilkaisen kelloa ja huomaan että olen viisi minuuttia myöhässä edellisestä junasta. No onhan minulla aikaa odotaa. Seuraavat puolituntia kuluvat valuen. Vilkuilen kelloa ja kun on enää viimeisiä minuutteja aikaa ympärilleni virrata muitakin ihmisiä jotka pakenevat jotakin. Huomaan etten ole yksinäni tässä asiassa.
Junan valot alkavat heijastamaan jostain kaukaisuudesta. Nyt en enää olekkaan varma haluanko astua kyytiin ja paeta vaiko jaksaisinko tällä kertaa taistella kaikkea vastaan. Juna pysähtyy aivan nenäni eteen ja kun ovet avautuvat astun askeleen taaksepäin. Ovet avautuvat ja sieraimiini pöllähtää jokin makea haju. Se houkuttelisi minua ja huomaan, että olen jo astumassa junaan. Takanani oleva huokaiseen korvani takana hermostuneesti kun minulla kestää. Väistän ja jään vielläkin miettimään mitä olen tekemässä. Juna suhahtaa ja antaa merkin että on lähdössä. Ovi sulkeutuu edestäni ja jättää minut tähän kylmyyteen. Juna nytkähtää liikkeelle ja jään laiturille seisomaan kuin kuollut. Osa minusta näköjään meni junaan ja jätti vain ruumiin laiturille. Astelen takaisin penkille joka on takanani. Penkissä on vanha istuma jälkeni mutta jostain syystä ruumiini ohjautuu uudelle kohdalle. Kun istahdan penkki on kylmä ja se jäädyttää ajatuksenikin. Jään taas siihen istumaan ja odottamaan seuraavaa junaa. Katse tyhjyyteen päin ja ajatuksia ei ole. Ympärilläni ihmiset vaihtuvat hetkittäi. Minä vain istun ja lasken sydämmeni rytmiä."

Ajatuksia eiliseltä

Eilen illalla ku makoilin sängyssä kuunnelle musiikkia ni ajatuksissa pyöri taas kaiken näköistä erilaista asiaa ja juttua. Semmosii syvällisiä juttuja ja muutakin. Saattoi kyllä johtuu musiikistakin kun kuuntelin tietynlaista musaa niin se pisti ajtukset muualle. Tässä vähän ajatuksia siis eiliseltä... ->

"Kävellessäni yksin hiljaisella kadulla huomaan että ympärilläni ei ole enää mitään. Kaikki on ajan myötä hävinnyt siintä pikkuhiljaa. Ainoastaan muutama on siihen jäänyt ja pysynyt. Pysyykö he viällä jatkossakin siinä? Sitä ei voi koskaan tietää. Yritän kuitenkin kaikin voimin pitää heidät lähelläni mutta välillä tuntuu että kun yritän ajan heidän aina vain kauemmas. Täytyy siis opetella pitämään ja olla pitämättäkii. 
Jatkan kävelyä tietämättä minne olen matkalla. Uudet maisemat piristävät mieltäni. Tuleeko tulevaisuudessa mitään mikä enää piristää vai onko koko maailmassa enää vain surua ja pahuutta. Kaikki aina hokevat minulle että ajattele positiivisesti mutta miten se on mahdollista elämässäni. Kun ei kukaan tiedä mitä pääni sisällä liikkuu, heidän on vaikea alkaa neuvomaan minua. Se on jo saavutus jos itse tiätää mitä ajattelee. Päivät menevät siinä että pelkää huomista ja sitä mitä se tuo tullessaan. 
Onneksi ne jotkut harvat jotka ovat pysyneet lähelläni jaksavat kannustaa minua vielläkin. Olen heille paljon velkaa siintä. Vaikka itse en välttämättä ole aina ollut parhainta seuraa niin silti olen aina välittänyt niistä jotka välittävät minusta. Vaikka siltä ei ole aina vaikuttanutkaan. Uudetkin ystäväni ovat lähentyneet kanssani ja toivon että heistä rakentuu lisää "suojaa" ympärilleni. Ja että heistäkin tulee niinkuin vanhoistakin ystävistä, luotettavia ja elinikäisiä."